sunnuntai 19. marraskuuta 2017

Lukijakyselyn tulokset ja uutisia blogin lähitulevaisuudesta

Järjestin blogin historian ensimmäisen lukijakyselyn tässä kuussa. Vähän jännitti, millaisia tuloksia siihen tulisi, mutta ihan kivaa palautettahan se oli. Ajattelin nyt hieman jakaa tuloksia myös teidän kanssanne ja avata omia ajatuksiani niiden pohjalta.



Taustatietoja lukijoista


Kyselyyn vastasi 27 henkilöä, joista 70,4 % oli naisia ja 29,6 % miehiä. Valtaosa vastaajista oli iältään 20-39 vuoden väliltä (96,3 %), mutta joukkoon mahtui 15-19-vuotiaitakin 3,7 %.

Blogilla on kertyvien tilastojen perusteella kuitenkin enemmän lukijoita kuin tuo 27 kappaletta, mutta olen joka tapauksessa iloinen, että noinkin moni jaksoi kyselyyn vastata. Kiitos teille jokaiselle!

Erityisen iloinen olen siitä, että moni jaksoi kirjoittaa sanallisia vastauksia. Vaikka rasti ruutuun tyylisten kysymysten prosenttitulokset kertovat aina jotain, ihmisten ajatukset ovat vielä vähän kiinnostavampia.

Kysyin, mitä pelejä vastanneet itse tykkäävät pelata. Varsinainen yllätys ei ollut, että valtaosa vastasi pelaavansa japanilaisia roolipelejä. Listalle pääsi kuitenkin mm. ensimmäisen persoonan ammuskelua, kännykkäpelejä, tasohyppelyitä, seikkailupelejä, strategiapelejä ja MMO-pelejäkin. Näyttäisi siis siltä, että teiltä lukijoilta löytyy monenlaista pelitaustaa.


Blogiin liittyvät kysymykset


Level up!:ssa on tänä vuonna ilmestynyt pääasiassa kaksi postausta viikossa (pieniä poikkeuksia on toki ollut). Yleensä julkaisen postaukset keskiviikkona ja sunnuntaina, koska tällainen postausrytmi on ollut suhteellisen helppo mahduttaa omaan arkeen. Välillä on tietysti kiireisempää ja postaukset saattavat aiheuttaa pientä stressiä. Esimerkiksi huhtikuussa huhkin paitsi kyseisen kuukauden postaukset, myös toukokuulle 2,5 viikon postaukset etukäteen valmiiksi, koska tiesin, etten toukokuussa ehtisi niitä kirjoittaa.

Kyselyssä sitten tiedustelin, onko blogin nykyinen tapa hyvä vai olisiko kivempaa, jos julkaisisin useammin lyhyempiä postauksia vai kenties harvemmin laajempia.

Vastaajista 85,2 % oli sitä mieltä, että nykyinen tapa on hyvä ja 7,4 % oli kiinnostunut saamaan harvemmin laajempia postauksia. Kukaan ei halunnut useammin lyhyempiä. Tällä perusteella voisinkin pyrkiä pitämään julkaisutahdin nykyisellään, niin kauan kuin oma elämäntilanne sen sallii, ja silloin tällöin pyrkiä julkaisemaan jonkin laajemmankin postauksen.

Blogin aihealueet


Kyselin myös, mikä aihealue blogissa kiinnostaa eniten. Olin ehkä semisti yllättynyt, kun pelaaja-lifestyle jyräsi muut vaihtoehdot. Sen valitsi 70,4 % vastaajista. Tosin tähän kysymykseen pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon ja 63 % oli äänestänyt hahmopohdintoja, 59,3 % tiettyyn pelisarjaan liittyviä postauksia ja 48,1 % pelipäiväkirjoja. Voisinkin sanoa, että kaikille blogin yleisimmille postaustyypeille löytyi reilusti kannatusta, mikä on tietysti näin kirjoittajan näkökulmasta hyvä juttu.

Annoin myös mahdollisuuden tarkentaa omaa vastausta ja tämä osio olikin minulle mielenkiintoista luettavaa. Mainituksi tulivat jo monivalinnassa olleet hahmopohdinnat ja pelaaja-lifestyle, mutta useampi mainitsi myös, että erityisesti Final Fantasy -postaukset kiinnostavat. Voinkin luvata, että ne eivät todellakaan ole loppumassa, kun kyse on kuitenkin myös siitä omasta lempisarjastani.

Pelisarjoihin liittyvät postaukset


Uteliaana kysyin myös, mistä JRPG-sarjoista postauksia haluttaisiin lisää. Tässäpä listaa, mitkä pelit/sarjat tulivat mainituiksi:

  • Shin Megami Tensei
  • Persona
  • Tales of
  • Yksittäiset, mihinkään sarjaan kuulumattomat JRPG:t
  • Mana
  • Xenoblade
  • Phantasy Star
  • Dragon Quest
  • Fire Emblem
  • Etrian Odysse
  • Muut pelkästään käsikonsoleilta löytyvät sarjat
  • Final Fantasy
  • Uudet JRPG-julkaisut, esim. Ni No Kuni II
  • Ys
  • Muunmaalaiset roolipelit

Listaan päätyikin paljon sellaista, mitä en ole välttämättä pelannut lainkaan. Esim. Shin Megami Tensei, Phantasy Star ja Persona ovat jääneet kokonaan kokeilematta enkä ole aivan varma, kokeilenko joskus vai en. Personia löytyisi kyllä hyllystä valmiina useampikin sarjan osa (puolison pelejä, ei minun), joten siihen sarjaan olisi sinällään helppo tarttua. Pitäisi vain jostain repäistä lisää aikaa.

Tales of -sarjasta lupaan bloggata heti, kun taas seuraavan kerran sarjan peliin tartun. Omassa hyllyssä olisi vielä pelaamattomana Tales of Symphonia: Dawn of the New World, mutta olen kuullut siitä aika paljon negatiivista muilta pelaajilta... Olen myös joskus miettinyt, pitäisikö 3DS:lle hankkia jokin Tales.

Secret of Manasta on tulossa postauksia ensi vuoden puolella, kunhan remake ilmestyy. Se on ehdottomasti hankinta- ja pelauslistalla, joten täytyyhän sen sitten näkyä bloginkin puolella. Sen sijaan Ni No Kuni II:sta en ole aivan varma. Testasin sitä GameXpossa ja se oli ihan kiva, muttei suoranaisesti koukuttanut. Katsotaan siis, josko innostun ja budjetti vielä antaa myöten hankkia se.

Xenoblade on minulle tuttu sarja. Hyllystä löytyvät sekä Xenoblade Chronicles että Xenoblade Chronicles X, mutten valitettavasti ole kumpaakaan pelannut itse. Tosin jälkimmäistä olen hyvin aktiivisesti seurannut vierestä puolison sitä pelaillessa. Se on vain sen verran laaja peli, etten ole itse siihen enää jaksanut tarttua, kun olen käytännössä juonen jo nähnyt. Silti en ole aivan varma, osaisinko kirjoittaa siitä kunnolla, koska oma kokemus puuttuu. Kinkkistä.

Tiedän kuitenkin melko suurella varmuudella pukinkontista tänä vuonna löytyvän Xenoblade Chronicles 2:n, joten siinä voisikin olla sopiva kohta hypätä myös itse puikkoihin. Pitäisi vain pysyä pois paikalta, kun puoliso sitä pelailee, etten taas jumitu seuraamaan sivusta.

Dragon Quest -sarja on sellainen, minkä pelaamista olen miettinyt varmaan viimeiset 10 vuotta, mutta jostain syystä *köh*kansitaide*köh* en ole ainuttakaan sarjan osaa saanut hankittua. Ehkä ensi vuonna olisi aika korjata tämä asia ja pelata edes yksi sarjan peleistä. Täytyykin laittaa harkintaan, jos yhden hankkisi.

Ys-sarja on minulle myös hyvinkin uusi tuttavuus, mutta ainakin Ys VIII:sta on tulossa lisää postauksia. Sain pelin juuri eilen pelattua loppuun ja pidin siitä todella paljon. Luvassa on hahmopohdintoja, mutta todennäköisesti myös jonkinlainen loppuyhteenveto. Saa toki myös toivoa, jos jokin erityinen aihe pelistä kiinnostaa. Ja jos joskus tartun johonkin toiseen sarjan peliin, lupaan siitäkin postauksen tai pari kirjoittaa.

Käsikonsoleilla pelailen aika vähän, mutta jos satun johonkin peliin tarttumaan, lupaan siitä sitten blogatakin. Näihin käsikonsoli-JRPG-postauksiin saattaisi olla myös toisenlainen ratkaisumahdollisuus, mutta ei siitä tässä kohtaa enempää, koska en voi suoraan luvata mitään. Sama juttu on myös noiden muunmaalaisten roolipelien suhteen. Tällä hetkellä en pelaa niitä, joten en osaa niistä oikein kirjoittaakaan. Witcher 3 kyllä pikkuisen kiinnostaisi, joten ei kai tätäkään pidä täysin pois sulkea...

Pelaaja-lifestylepostaukset


Pelaaja-lifestyle on uinut osaksi blogia pikkuhiljaa. En sitä alkuun varsinaisesti suunnitellut, mutta jossain vaiheessa huomasin, että minua kiinnosti pelien lisäksi niiden ympärillä pyörivä kulttuuri ja elämäntyyli. Nämä postaukset ovat keränneet myös kohtalaisen paljon klikkauksia, joten ilmeisesti kiinnostavat muitakin (jotenkin silti yllätyin, että kyselyyn vastanneiden keskuudessa ne kiinnostivat eniten).

Tässä vielä listaa, millaiset pelaaja-lifestylepostaajat vastanneita kiinnostaisivat:

  • Pelitapahtumat 73,1 %
  • Pelaaminen ja ajankäyttö 73,1 %
  • Pelaaminen ja raha 61,5
  • Pelaaminen ja parisuhde 42,3 %
  • Pelaaminen ja sisustaminen 38,5 %
  • Pelaajan pukeutuminen 26,9 %
  • Pelimusiikkikonsertit 34,6 %
  • Pelaaminen ja lapset 19,2 %
  • Voisin lukea oikeastaan vähän kaikesta 3,8 %
  • Pelaaminen kavereiden kanssa ja verkossa (Japanin matka ja pelimuseo kiinnostivat myös) 3,8 %

Pelitapahtumat kiinnostavat itseänikin ja olisi ihan huippua päästä useampaan sellaiseen vierailemaan. Isot ulkomailla pyörivät tapahtumat olisivat unelmabloggauskohteita, mutta tällä hetkellä budjetti ei kyllä anna myöten matkustaa tapahtumien perässä. Toki jos mielenkiintoisia tapahtumauutisia tulee, niistä bloggaan mielelläni. (Ja ehkä vielä joskus saan mahdollisuuden reissata johonkin isoon tapahtumaan. Jos näin käy, kuulette kyllä!)

Suomessakin onneksi on pienemmän mittakaavan tapahtumia ja mahdollisuuksien mukaan pyrin näihin itseäni tunkemaan. Tässä kuussa olikin GameXpo, josta vähän aikaa sitten blogasin. Todennäköisesti seuraava tapahtuma on Yukicon, josta uskallan jo postauksen luvata, vaikka menenkin sinne ihan vain tavallisena conikävijänä enkä virallisesti bloggaajana.

Pelimusiikkikonsertit myös kiinnostavat kovasti, joten täytyykin pitää silmät auki niiden varalta. Jos pääsen, bloggaan näistä myös.

Pelaaminen ja ajankäyttö, raha ja parisuhde näyttävät kiinnostavan myös monia. Täytyykin ryhtyä siis miettimään näistä aiheista lisää postauksia. Sisustaminen, pukeutuminen ja lapset saivat nekin ääniä, mutta eivät ihan yhtä paljon kuin muut aiheet. Näistäkin voi silti jonkin verran juttua tulla.

Myös juttua pelaamisesta kavereiden kanssa ja verkossa oli toivottu juttua. Itsehän olen vähän tällainen yksinäinen susi pelaamisen suhteen, mutta kyllä tästäkin aiheesta varmasti jotain sanottavaa löytyisi.

Kysyin vielä pelaaja-lifestyleen liittyen, kiinnostaisiko vastanneita kyseisistä postauksista koottu kirja. 70,4 % vastasi tähän ehkä ja 18,5 % kyllä, loppuja tällainen kirja ei kiinnostanut.

Sanalliset vastaukset avasivat sitten tuloksia hieman enemmän. Mahdolliseen kirjaan toivottiin riittävästi sisältöä ja joku ajatteli, että antologia voisi olla kiva. Siis sellainen, johon olisi kerätty tekstejä monilta eri kirjoittajilta. Miksipä ei, jos sopiva porukka löytyisi projektia toteuttamaan.

Osa koki, että juuri blogi on paras muoto lukea tämänkaltaista sisältöä eikä sen takia kirja kuulosta erityisen kiinnostavalta. Lisäksi jos kirja tarjoaisi saman sisällön, joka on blogissakin luettavissa, ei se välttämättä olisi kiinnostava hankinta.

Kyselin tätä tietenkin sen takia, että jonkinlainen peliaiheinen kirja on pyörinyt ajatuksissa ja haaveissa jo pidemmän aikaa. Olen romaaneja ehtinyt julkaista kolme kappaletta ja osallistua yhteen antologiaan ja nälkä tunnetusti kasvaa syödessä. Lisäksi Suomessa on julkaistu erilaisia peliaiheisia kirjoja useampiakin viime vuosina, mikä on omaa intoa kasvattanut vain lisää.

En nyt tältä istumalta lupaa, että kirja joskus tulee, mutta myönnän aiheen kiinnostavan edelleen. Pelaaja-lifestyle voisi olla yksi sopiva aihealue, josta kirjaa lähtisi työstämään, mutta toisaalta jostain muustakin peliaiheesta voisi kirjoittaa. Tämä pitänee jättää vielä toviksi mietintämyssyyn pyörimään. Toki otan vastaan myös ajatuksia aiheesta.


Lukijoiden lisätoiveet


Kysyin, mitä muuta sisältöä vastaajat blogiin toivoisivat. Osa sanoi tykkäävänsä blogista tällaisenaan, mikä on tietenkin todella kiva kuulla. Osa toivoi lisää peliesittelyjä tai arvostelun tapaisia juttuja. Itsehän en ole kovin kiinnostunut peliarvosteluista (ja niitä on tarjolla monella muulla sivustolla), joten siksi nämä ovat jääneet ehkä vähän muiden juttujen jalkoihin. Jonkinlaisia peliesittelyjä voisin kyllä aina ajoittain kirjoitella.

Pelimusiikista toivottiin postauksia. Olen parista pelikonsertista kirjoittanut ja Final Fantasy -musiikista joskus tehnyt videopostauksen, mutta yleisesti ottaen musiikista puhuminen on tosiaan jäänyt vähiin. Yksi syy tähän on se, etten ole musiikin suhteen minkään sortin asiantuntija enkä esimerkiksi hallitse termistöä lainkaan. Ehkä tässä asiassa siis pitäisi rohkaistua ja lähteä höpisemään myös musiikista omalla amatööriotteella.

Joku toivoi lisäksi mielipidettäni Zero Escape -pelisarjasta. Se ei ole minulle valitettavasti tuttu, mutta jos tutustun, voin mielipiteeni toki jakaa.

Muu palaute


Iloinen pelibloggaaja tässä terve!
Viimeiseksi oli tietenkin sana vapaa niin risuille kuin ruusuillekin. Olen todella kiitollinen ja ilahtunut kaikista kiitoksista, joita tähän kohtaan sateli. Ehkä olen vähän hämmästynytkin, koska aina välillä sitä tulee ryvettyä ties missä syövereissä. Saan näitä JRPG-päähahmojen pakollisia angstikohtauksia itsekin ajoittain (ehkä sen takia inhoan niitä peleissä niin paljon?) ja silloin on mahdotonta uskoa siihen, että oikeasti toteuttaa jotain hyvää juttua. Täytyy siis säästää kaikki ruusut ja vilkaista niitä, kun oma usko meinaa hiipua. Eli iso kiitos teille!

Sana on luonnollisesti edelleen vapaa tuossa kommenttiboksissa, jos tuntuu, että vielä haluat jotain näihin juttuihin liittyen sanoa tai jos et vaikkapa huomannut kyselyä, mutta haluaisit silti johonkin kohtaan vastata.

Minulle kysely oli avartava ja tarjosi jokusen yllätyksen sekä liudan pelejä, joita pitäisi ehkä joskus oikeasti kurkistaa (saisipa sitä aikaa vielä lisää jostain). Tiedän myös nyt vähän paremmin, mikä blogin sisällöstä kiinnostaa enemmän ja mikä vähän vähemmän. Ainakin pelaaja-lifestyle tuntuu olevan sellainen, johon voisi panostaa vielä lisääkin.

Kaiken kaikkiaan tästä kyselystä jäi hyvä fiilis ja se antoi lisämotivaatiota blogin pyörittämiseen. En minä tätä tietysti lopettamassa ollut muutenkaan, mutta välillä tarvitaan pientä potkua takamukseen. Onneksi te olette sen minulle antamassa. On ihanaa, kun on noin mahtavia lukijoita!

Kiitos siis vielä kaikille, jotka vastasivat. Autoitte minua valottamaan sitä, millaisena blogi lukijoilleen näyttää ja mihin ehkä kannattaa laittaa lisäpaukkuja. Palautetta oli todella mukava saada.


Pari sanaa lähitulevaisuudesta


Ensi viikolla en aio häärätä blogin kimpussa ollenkaan vaan teen pienen irtioton sisällöntuottamisesta (tosin kokonaan toinen juttu on, maltanko pysyä pois somesta). Blogi ei kuitenkaan jää hunningolle vaan puikkoihin hyppää vieraskynäilevä bloggaaja, Emmi. Luvassa on tietenkin fanityttö näkemystä japanilaisista roolipeleistä, mutta tällä kertaa sellaisista, joita minä en ole juurikaan pelaillut.

Eikös kuulostakin jännittävältä? Minä ainakin olen innoissani! Luonnollisesti olen ensi viikolla ilmestyvät postaukset jo itse päässyt lukemaan ja sisältö oli sellaista, että vähän pelottaa, halutaanko minut tämän jälkeen vaihtaa Emmiin kokonaan. 

Toisena lähitulevaisuuden juttuna haluaisin toteuttaa videopostauksen. Muutama vuosi sitten tein jouluspesiaalin, jossa vastailin lukijoiden kysymyksiin ja nyt ajattelin tehdä sellaisen uudestaan. Tarvitaan vain ne kysymykset! Eli laitelkaas tuonne kommenttiboksiin pelaamiseen, peleihin, bloggaamiseen tai minuun liittyviä kysymyksiä tulemaan.

Olette ihania, kiitos vielä kerran kaikesta palautteesta! Nauttikaa Emmin seurasta sillä aikaa, kun minä vedän vähän henkeä!

http://www.pelit.fi/

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Ys VIII:n hahmopohdinnat osa 1: Adol ja Dana

Hahmopohdintapostaukset ovat oleellinen osa tätä blogia. Nyt onkin aika tarttua Ys VIII:n hahmoihin ensimmäistä kertaa. Päähahmoista on hyvä aloittaa, joten tässä postauksessa käsittelen Adolia ja Danaa.


Postaus sisältää lieviä spoilereita. Luet omalla vastuullasi!


Onkin alkanut jo muodostua perinteeksi kirjoitella hahmopohdintoja jokaisesta pelauksen alla olevasta pelistä, joten miksipä siis ei myös Ys VIII:sta. Pelissä on melkoinen liuta hahmoja, joista toisista kerrotaan enemmän, toisista vähemmän. Käsittelen näissä postauksissa vähintäänkin oman tiimin hahmot, mutta saatan myöhemmin sanoa sanasen myös NPC-jengistä. Toiveita saa toki esittää, keistä mieluiten haluaisit postauksen.

Tässä ensimmäisessä hahmopohdintapostauksessa päätin ottaa käsittelyyn pelin päähahmot Adolin ja Danan. Toki sinällään pelisarjan historia huomioon ottaen Adolin voisi ajatella kantavan päähahmon roolia yksinään, mutta toisaalta Danalla on tarinassa myös iso osuus ja ajoittain pelaaja pelaa ainoastaan hänellä.

Sen verran on vielä sanottava, että pelin pelaaminen on minulla yhä kesken. Voi siis olla asioita, joita en vielä näistä hahmoista tiedä. Jos jotain isoja juttuja ilmenee, voi olla, että teen päivityspostauksen myöhemmin. Ja jos sinä olet jo ehtinyt pelin pelata loppuun asti, ethän spoilaa minua kommenttiboksissa. Kiitos paljon!


Adol Christin


Adolin taustatarina


Adol on 21-vuotias (Ys VIII: Lacrimosa of Danan aikaan) punapäinen sankari, joka ajautuu seikkailusta toiseen. Ys VIII sijoittuu pelisarjan aikajanalla Ys V: Kefin, Lost City of Sandin ja Ys VI: The Ark of Napishtimin väliin eli sarja ei etene kronologisesti.

Pelin alussa Adol on merimatkalla ystävänsä Dogin kanssa, kun laiva joutuu kahnaukseen jonkinlaisen mustekalan tai tursaan kanssa. Tämän seurauksena laiva tuhoutuu ja Adol haaksirikkoutuu Seirenin salaperäiselle ja vaaralliselle saarelle. Saarta tutkiessaan hän löytää myös muita haaksirikkoisia, ja pian alkaakin rakentua pieni kylä, josta huolehtimisen Dogi ottaa harteilleen. Adol sen sijaan keskittyy saaren kartoittamiseen ja etsii samalla ratkaisua mystisiin uniin, jotka ovat alkaneet hänen saarelle päädyttyään. Unissa hän näkee nuoren naisen, Danan, joka vaikuttaa eläneen Seirenin saaren menneisyydessä. Pian unet alkavat kuitenkin linkittyä nykypäivään erikoisella tavalla.

Omat ajatukseni Adolista


En ole pelannut aiempia Ys-sarjan pelejä (enkä vielä tiedä, pelaanko koskaan... PC ei juuri houkuttele, sori), mutta olen niistä nyt tämän kahdeksannen osan pelaamisen myötä kuitenkin hieman lueskellut. En voi kutsua itseäni asiantuntijaksi sarjan suhteen millään tavalla, mutta uskoisin päässeeni perusjutuista perille.

Adol on Originia lukuun ottamatta kaikkien pelien päähahmo, mutta hän ei puhua pukahda pelien aikana. Tosin Ys VIII:ssa hänelle on mahdollista valita satunnaisia repliikkejä ja hän saattaa jopa tuolloin sanoa pari sanaa ääneen (esim. kysyä "oletko kunnossa?"). 

Puhumattomuudesta johtuen Adolin persoona jääkin minulle etäiseksi. Voin toki itse vaikuttaa siihen, onko hän joissain tilanteissa mukava vai töykeä tai heittääkö asiallisen vai hitusen asiattoman kommentin, mutta siihenpä se sitten jää. Adol onkin mielestäni enemmän pelaajan avatar kuin oma, persoonallinen hahmonsa. Tässä ei sinällään ole mitään vikaa ja tarinankerronta toimii erinomaisesti myös näin, vaikka itse preferoin persoonallisempia päähahmoja.

Se Adolin puolesta on kuitenkin sanottava, että hän ei laukaise päähahmoallergiaani lainkaan. Monesti nimittäin on käynyt niin, että nämä vähän persoonallisemmat tapaukset onnistuvat nyppimään hermojani oikein urakalla (esim. FFX:n Tidus tai Star Ocean: The Last Hopen Edge).


Dana Icarusia


Danan taustatarina


Dana on salaperäinen Adolin unissa esiintyvä sinihiuksinen nuori nainen. Hän elää Eternian valtakunnassa, jossa hänet on valittu Suuren Puun neidoksi eli käytännössä valtakunnan uskonnolliseksi johtajaksi. Dana on iloluontoinen ja utelias melkein viaksi asti ja saakin tästä usein kuulla muilta. Hänellä on kuitenkin sydän paikallaan ja hän haluaa auttaa Eternian asukkaita kaikin mahdollisin tavoin.

Kun Danalle selviää hänen yhteytensä Adoliin sekä Seirenin saaren Adolin aikainen tila, hän haluaa ottaa mysteeristä selvää ja, jos mahdollista, pelastaa Eternian tulevaisuudessa väijyvältä tuholta. Hän pyrkii auttamaan tulevaisuudessa elävää Adolia tapahtumien selvittämisessä samalla, kun tutkii tilannetta itsenäisesti omassa ajassaan.

Omat ajatukseni Danasta


Dana ei esiinny (tietääkseni) muissa Ys-sarjan peleissä vaan on luotu nimenomaan tätä kyseistä peliä varten. Hänellä on selkeämpi persoona kuin Adolilla ja se tekee hänestä minulle huomattavasti varsinaista päähahmoa kiinnostavamman tapauksen. Pidän Danan iloisesta luonteesta ja toisaalta myös tavasta joutua vaikeuksiin uteliaisuutensa takia. Danan nuoruuden kohelluksia ei pelissä suoraan näytetty, mutta niistä kuitenkin kerrottiin sen verran, että hänestä sai hyvän käsityksen. Noiden kertomusten (eli käytännössä Adolin unien) perusteella hänestä saikin raisun vaikutelman.

Tunnollinen ja vastuuntuntoinen Dana on silti ja hän haluaa auttaa muita. Minusta nämä kaksi erilaista puolta luovatkin kiinnostavan kontrastin ja syventävät häntä hahmona entisestään. Dana onkin yksi suosikkihahmoistani tässä pelissä ja siirryin pelaamaan hänellä, kun se tuli myös Adolin ajassa mahdolliseksi. Adol sai jäädä vaihtopenkille muiden miesten kanssa.



Kaksi yhteen kietoutuvaa tarinaa


Adolin ja Danan kohtalot linkittyvät yhä tiukemmin toisiinsa tarinan edetessä. Dana ei pysy vain Adolin unissa vaan siirtyy fyysisenä olentona tulevaisuuteen eli Adolin nykyhetkeen. Hän pystyy kuitenkin myös telepaattisesti palaamaan omaan aikaansa ja välittämään tapahtumat näkyjen kautta Adolille ja hänen kumppaneilleen.

Odotankin mielenkiinnolla, miten tarina vielä kehittyy ja millä tavoin Adolin ja Danan yhteinen seikkailu päättyy. Olen aina ollut vähän nihkeä aikamatkailutarinoiden suhteen, mutta toistaiseksi Lacrimosa of Dana on onnistunut pitämään paketin kasassa ilman, että epäloogisuudet ovat alkaneet häiritä kokemusta.


Lue myös


Ys VIII:n demo yllätti positiivisesti
Ensivaikutelmat Ys VIII:sta
Ys VIII:n tarina alkaa hitaasti mutta pitää otteessaan

Onko Adol sinulle tutumpi hahmo kuin minulle? Millaisena sinä koet hänet? Entä mitä pidät Danasta?

http://www.pelit.fi/

sunnuntai 12. marraskuuta 2017

Final Fantasy -isiä

Monissakin peleissä vilahtaa ainakin jonkin verran perhesuhteita. Isänpäivän kunniaksi ajattelin kuitenkin nostaa esille muutaman isän suosikkipelisarjastani Final Fantasystä. Ihan kaikkia en kuitenkaan käy läpi, mutta kommenteissa saa toki kertoa omia ajatuksiaan FF-isistä ja mikseipä muidenkin pelien isähahmoista.





Final Fantasyissä esiintyy isiä, jotka eivät ole erityisen hyviä roolimalleja. Esimerkiksi voisin nostaa tässä kohtaa vaikkapa Final Fantasy VII:n Hojon, josta ei hyvällä tahdollakaan saa väännettyä vastuuntuntoista ja kunnollista isukkia. Myöskään Final Fantasy X:n Jecht ei varsinaisesti ole vakuuttanut minua siitä, että isyyden osaamispisteitä olisi kerrytetty ennen lapsen hankkimista. Tänään en kuitenkaan ruodi näitä tapauksia sen enempää vaan nostan esille vähän paremmin plussapojoja keräilleet isät, vaikka heilläkin voi omat heikkoutensa olla.


Laguna Loire - Final Fantasy VIII


Laguna on Final Fantasy VIII:n päähahmon, Squallin, isä. Laguna ei kuitenkaan ollut paikalla Squallin syntyessä (ilman omaa syytään!) ja koska Squallin äiti, Raine, kuoli pian tapahtuman jälkeen, Squall ja Rainen aiemmin adoptoima Ellone, toimitettiin Edean ylläpitämään orpokotiin. Laguna sai kyllä kuulla Rainen kuolemasta, muttei pojastaan.

Tuohon aikaan Laguna oli noussut Estharin presidentiksi, missä tehtävässä jatkoikin seuraavat 17 vuotta. Hän kyllä ajatteli Ellonea, johon oli kehittänyt siteen asuessaan Rainen kanssa, muttei ilmeisesti koskaan edes haaveillut hakevansa tyttöä luokseen. Ehkä hän sitten ajatteli Ellonen olevan turvassa orpokodissa.

Squallin lapsuudessa Laguna ei luonnollisesti pystynyt olemaan läsnä. Voisin kuitenkin kuvitella, että hän olisi ollut Squallille varsin hyvä isä ja kenties Squallin persoonakin olisi hänen vaikutuksestaan voinut kehittyä vähemmän jurottavaksi. Lagunan hieman hönö luonne olisi kenties hionut pahimmat särmät Squallista tai ehkä ne eivät olisi edes päässeet syntymään, jos poika olisi saanut kasvaa vanhempiensa ja adoptiosiskonsa kanssa.

Näinhän tarina ei valitettavasti kuitenkaan mennyt vaan Squall kasvoi orpokodissa ja päätyi lopulta SeeDiksi. Peli ei taida missään vaiheessa paljastaa suoraan Squallin ja Lagunan välistä todellista suhdetta, mutta rivien välistä se on kuitenkin pääteltävissä. Muun muassa Lagunan läheinen ystävä Kiros sanoo Squallille, että hän hyvä, että Squall ei juurikaan muistuta ulkoisesti isäänsä vaan tulee enemmän äitiinsä. Tämä tarkoittaa vähintäänkin sitä, että Kiros tuntee Squallin vanhemmat. Toki on mahdollista, että kyse on joistakuista muista kuin Lagunasta ja Rainesta, mutta sanoisin sen olevan vähintäänkin epätodennäköistä.


Wakka - Final Fantasy X / Final Fantasy X-2


Wakka ja Lulu saavat Final Fantasy X-2:ssa pojan, jonka Wakka nimeää Vidinaksi. Tuoreen perheen elämää ei pelissä kuvata kovinkaan laajasti, mutta he kuitenkin vilahtavat tarinassa mukana.

Olen muutaman kerran blogissa saattanut mainita, ettei Wakka itse asiassa lukeudu suosikkihahmoihini vaan varsinkin ensimmäistä kertaa Final Fantasy X:tä pelatessani pidin häntä erittäin ärsyttävänä. Wakka kuitenkin parantaa huonoja tapojaan ja asenteitaan pelin edetessä ja siten kasvaa vähän kivemmaksi hahmoksi. En silti ymmärrä, mitä Lulu hänessä näkee, mutta se ei onneksi ole tämän postauksen aihe.

Vaikkei Wakka ole suosikkilistallani ykkösenä, uskon häneen isänä. Hän on kokenut kovia ja onnistunut muuttamaan asenteitaan. Hänellä voi olla hyvä käry siitä, miten muksu siis kannattaa kasvattaa. Hän on luonteeltaan myös lempeä (varsinkin, kun on päästänyt irti rasismistaan) ja iloinen, mikä ei varmastikaan ole muksun kannalta huono juttu. Hän myös saattaa tasapainottaa Lulun hitusen jäykkää luonnetta.

Lisäksi Wakka on hyväsydäminen ja haluaa tarpeen tullen piristää ystäviään. Hän ei aina siinä onnistu, mutta ajatuskin on tärkeä. Hän myös huolehti veljestään, Chappusta, kun heidän vanhempansa kuolivat. Hänellä on jo kokemusta vastuusta, jota jokainen vanhempi joutuu kantamaan. En ehkä itse opi koskaan pitämään Wakkasta, mutta uskon silti, että hän voi olla Vidinalle hyvä ja esimerkillinen isä.

Sazh Katzroy - Final Fantasy XIII


Sazh on Dajh'n yksinhuoltajaisä. Hänen vaimonsa kuoli kolme vuotta ennen pelin tapahtumia, ja hän on siitä lähtien huolehtinut pojastaan yksin. Valitettavasti Dajh'sta kuitenkin tuli Sanctumin l'Cie ja PSICOMin joukot sieppasivat hänet. Sazhin suurin motivaatio selviytyä pelin aikana onkin yritys pelastaa Dajh. Hän asettaa poikansa oman hyvinvointinsa edelle, ja on valmis jopa uhraamaan itsensä PSICOMeille estääkseen Dajh'n muuttumisen Ciethiksi.

Mielestäni Sazh on erinomainen esimerkki välittävästä isästä. Lisäksi hän on luonteeltaan välitön ja eläväinen, hän osaa antaa anteeksi ja vaikuttaa varsin hyväsydämiseltä mieheltä. Vaikka hän saa tietää Vanillen osuudesta poikansa kohtaloon, hän antaa lopulta tälle jopa anteeksi.

Sazh ei ole hänkään lempihahmojeni joukossa, mutta esimerkillinen isä hän silti on. Hän on tasapainoinen ja huolehtiva. Pelin pelanneet tietävät, että Sazh saa pelin lopussa poikansa takaisin. Olin tästä käänteestä kovin iloinen ja mielestäni se olisi ollut hyvä päätös isän ja pojan tarinalle.

Final Fantasy XIII-2 ja Lightning Returns jatkoivat kuitenkin tarinaa myös heidän osaltaan. Molemmissa peleissä Dajh toimii jälleen Sazhin motivaationa. Tuntuukin, ettei isä-poikasuhde pääse kehittymään eteenpäin Dajh'n ollessa toistuvasti pulassa ja Sazhin pelastajan roolissa. Haluan silti uskoa, että Lightning Returnsin jälkeisessä uudessa maailmassa nämä kaksi pääsevät vihdoin elämään tavallista perhe-elämää ja uskon Sazhin myös olevan Dajh'lle erinomainen isä.

Lue myös


Suuruudenhullu tiedemies - Final Fantasy XII:n tohtori Cid

Keitä muita videopeli-isiä sinä haluaisit  nostaa estraadille? Onko joku mielestäsi oikein esimerkillinen tapaus?


http://www.pelit.fi/