Kaksitoista on hyvä luku

Vuoden ensimmäinen peli-ilta starttasi. Jätimme kympin pelaamisen sikseen, koska se sujui meiltä juuri niin loistavasti kuin tässä blogauksessa kerroin. Sen sijaan siirryimme kahdentoista kimppuun. Tällä kertaa oli jo etukäteen sovittu, että minä hoidan lähinnä pelaamisen, mikä ei tosin haittaa ollenkaan. Kun tästä pelistä puhutaan, pitelen ohjainta enemmän kuin mielelläni.


Olin taas totaalisen fiiliksissä, kun Final Fantasy -teeman XII-versio lähti soimaan. Ensimmäisellä pelikerralla se toi kyyneleet silmiini, mutta nyt onneksi ei. Kaveriporukassa se olisi voinut olla jo hitusen noloa, koska siinä ei ole edes mitään surullista.

Joka tapauksessa oli hienoa päästä jälleen kerran aloittamaan tämä peli alusta. Olin odottanut sitä jo pitkään ja erittäin malttamattomasti. Useamman kerran olen saanut jo pidätellä itseäni, etten ole kotona alkanut sitä pelaamaan taas. Nyt se lienee helpompaa, sillä XIII-2 ilmestyy perjantaina.

Eräs pelijoukkomme jäsenistä valitti kyllä kovasti, ettei oikein tajua Final Fantasyja. Lisäksi hän on sen verran traumatisoitunut Tiduksesta, etteivät odotukset uusien hahmojen osalta tainneet olla kovin korkealla. Turha varmaan sanoakaan, miten hän sitten Vaanin otti vastaan :D Wannabe-ilmapiraattimme ei tainnut tehdä kovin hyvää vaikutusta rottien lahtaamisineen.

Eipä sillä, en itsekään Vaanista juuri perusta. Enää hän ei erityisemmin minua ärsytä, ja onnistuu hän joskus olemaan hupaisakin, mutta kiinnostavaa hänestä ei oikein saa. Sen sijaan Fran ja Balthier ovat kokonaan toinen juttu. Heidän saapumisensa oli taas kerran loistava hetki... niin loistava, että mälläsin dipit paidalleni xD

Hirveän paljon kertomista tästä pelikerrasta ei oikeastaan ole. Kaikki  meni sujuvasti ja joutuisasti. Yhteenkään taisteluun ei toistaiseksi jumahdettu, vaikka pari läheltä piti -tilannetta ehtikin tulla. Nekin luultavasti johtuivat yleisestä häsellyksestä eivätkä niinkään hahmojen tasosta. Pelasimme aina Barheim passageen asti. Siinä vaiheessa kello lähenteli puoltayötä, joten piti sitten lopetella. Itse olisin hyvin voinut jatkaa pelaamista vielä jokusen tunnin, mutta ehkä meininki olisi mennyt jo turhan väsyneeksi... ja toisaalta istumalihakset olivat ehtineet puutua pahemman kerran neljässä tunnissakin.

Pelatessa ehti taas pari himoakin syttyä. Jep, minulle tulee aina kumma tarve kirjoittaa siitä pelistä, jota olen pelaamassa. Viikolla intoilin DSS:n jatko-osan kanssa, vaikken voi edes aloittaa sitä, ennen kuin FFXIII-2 on pelattu. Nyt sitten muistin taas, kuinka paljon olen nauttinut Franin ja Balthierin seikkailujen raapustamisesta. Siispä haluaisin kirjoittaa kahdestatoista jotakin. Saa nyt nähdä, saanko kuitenkaan aikaiseksi.

Toisena ajatuksena oli cossaaminen, luonnollisesti. Haluaisin tehdä Penelon. En kuitenkaan FFXII-versiota vaan mieluummin Revenant Wingsin vaatetuksella. Miesystävä ei oikein innostunut ajatuksesta, kun näki asun housut, joten idean myymisessä voi mennä hetki. Okei, voisin minä sen tavallisenkin version Penelosta haluta, mutta en osaisi tehdä sitä pukua kuitenkaan... No joo, pitää katsoa, miten tämänkin jutun kanssa käy.

Odotan kyllä innolla seuraavaa peli-iltaa. Meillä on hyvä porukka, loistava meininki, erinomaiset sapuskat ja tällä kertaa menossa vielä yksi suosikkipeleistäni. Kovin helpolla en keksi parempia illanviettotapoja isossa porukassa. Hiiteen baarit, pelaaminen rulettaa ;D

Ei kommentteja